Luonnon, yhteisön ja ystävällisyyden voimat

Carmen Surielin koti on hänen henkilökohtainen turvapaikkansa. Puutarha on täynnä reheviä vihreitä puita, joista roikkuu passionhedelmiä. Jauhobanaanin lehdet kurottavat kohti taivasta, trooppiset kukat rönsyilevät pääoven ympärillä, ja pilvenvalkoinen Coni-kani vartioi hiljaa Carmenin puutarhaa.

"Se tykkää olla mallina", Carmen vitsailee vakavasta mutta suloisesta kanista. Mutta Carmen on myös malli − hän on roolimalli.

Carmen syntyi Dominikaanisessa tasavallassa ja on asunut Puerto Ricossa 17-vuotiaasta lähtien. Hän on yksinhuoltajaäiti, jonka nyt jo aikuinen Emmanuel-poika muutti hiljattain takaisin Dominikaaniseen tasavaltaan ja perusti perheen.

Carmen on myös vanhustenhoitaja, ja tämä rooli vaatii häntä olemaan epäitsekäs ja suojeleva. Kun hurrikaani Maria iski Puerto Ricoon vuonna 2017, Carmen ja hänen yhteisönsä kokoontuivat yhteen korjaamaan hirmumyrskyn aiheuttamia vahinkoja ja toipumaan.

Carmen tunnetaan yhteisössään sen yhdistävänä voimana. Kun eräs iäkäs mies sairastui, Carmen ja hänen naapurinsa veivät miehelle erilaisia tarvikkeita, esimerkiksi lakanoita ja pyyhkeitä, ja Carmen järjesti tämän kaiken. Ja kun tämä mies joutui sairaalahoitoon, Carmen auttoi hoitamaan häntä.

Carmen kertoo, että hänen yhteisössään ihmiset tukevat usein toisiaan tällä tavoin. Naapurit antavat toisilleen kyytejä lääkäriin, auttavat toisiaan kodin remonttitöissä ja korjaavat toistensa autoja. "Täällä on paljon ymmärtäväisyyttä", Carmen toteaa hymyillen. "Ihmiset todellakin haluavat auttaa."

Hurrikaani Marian aikana Carmen asui hoitamansa vanhuksen luona kerrostalon kolmannessa kerroksessa Miramarissa, Santurcessa. "Jouduin olemaan tämän vanhan rouvan luona seitsemän päivää yhteen menoon, koska toinen hänestä huolehtinut henkilö ei päässyt takaisin töihin − tiet olivat tukossa kaatuneiden puiden takia", Carmen selitti.

Kun litroittain vettä ja puiden osia putosi potilaan parvekkeelle, Carmen teki parhaansa kerätäkseen kaikki roskat ilman että potilas huomaisi mitään erikoista tapahtuvan. Carmen oli päättänyt salata ulkona raivoavan myrskyn potilaaltaan. Mutta he kuulivat kuitenkin kovan tuulen ulvovan talon nurkissa.

"En ole koskaan nähnyt noin voimakasta hurrikaania", Carmen kertoo. "Hurrikaaneista kyllä puhutaan paljon, mutta niiden kokeminen itse on eri asia. Hurrikaanista kuuleminen ei ole sama asia kuin sellaisen näkeminen."

Carmen palasi kotiin ja huomasi, että hänen talonsa oli vahingoittunut pahasti: katto oli romahtamaisillaan, lattialla tulvi vettä, eikä talossa ollut sähköä moneen kuukauteen.

Hurrikaani Maria laantui viikossa, mutta sen vaikutukset näkyivät kuukausia ja jopa vuosia. Naapurustoissa oli sähkökatkoja, koteja tuhoutui, ja yli 3 000 ihmistä menetti henkensä. Ruohonjuuritason järjestöt olivat ensimmäisten joukossa antamassa katastrofiapua ja aloittamassa jälleenrakennustöitä saarella.

Molemminpuolinen apu on yhteisölähtöinen järjestelmä, jossa ihmiset tukevat toisiaan jakamalla resursseja ja antamalla rahaa ja aikaansa. Molemminpuolisella avulla oli tärkeä rooli Puerto Ricon elpymisessä, ja sen merkitys näkyy yhä tänäkin päivänä yleishyödyllisten järjestöjen, kuten Airbnb.org-järjestön kumppanijärjestön SBP:n, toiminnassa. SBP on sosiaalisen vaikuttamisen järjestö, joka keskittyy katastrofeista toipumisen edistämiseen.

SBP on yleishyödyllinen järjestö, joka rakentaa koteja uudelleen suurten katastrofien jälkeen. Ensimmäiset tiimit lähetettiin paikan päälle heti hurrikaanin jälkeen, ja viralliset avustustyöt Puerto Ricossa alkoivat heinäkuussa 2018. SBP ja Airbnb.org tekevät yhteistyötä varmistaakseen, että ihmisillä on majapaikka siksi aikaa, kun heidän kotejaan korjataan.

"Tämä on hurrikaaneille altis vyöhyke, joten olemme kokeneet myrskyjä ja hurrikaaneja ennenkin, mutta mikään niistä ei ole aiheuttanut niin paljon tuhoa kuin Maria", Edgardo Maldonado, SBP Puerto Ricon toiminnanjohtaja ja Carmenin yhteisön jäsen, kertoo.

Carmenin naapurusto oli ensimmäinen yhteisö, jota SBP auttoi Puerto Ricossa, ja Carmenin kodin korjaaminen oli Edgardon ensimmäinen tehtävä vuonna 2019. Edgardo ja SBP:n urakoitsijat eivät tienneet, kuinka paljon Carmenin koti oli vahingoittunut, ennen kuin he aloittivat työnsä. Pian he ymmärsivät, että puuosat lahosivat ja että sähköjohdot ja katto oli vaihdettava.

Yhteisömme anteliaisuuden ansiosta Carmen ja hänen koiransa saivat majoittua Angel-nimisen majoittajan luona. Angel tarjosi Carmenille mukavan majapaikan, joka sijaitsi samassa naapurustossa kuin Carmenin talo.

"Mielestäni Carmen oli hyvin iloinen kuullessaan, että hänen (majapaikkansa) oli samassa yhteisössä", Edgardo sanoo. Lyhyen välimatkan ansiosta Carmen saattoi viedä koiransa kotiin päivittäin ja ruokkia sen siellä, ja kunnostustöiden loppuvaiheissa Carmen oli mukana vapaaehtoisten ja urakoitsijoiden kanssa maalaamassa kotiaan.

"Taloni näytti hylätyltä, kuin siellä ei olisi asunut ketään", Carmen kertoo. "Nyt talo näyttää hyvältä ja on aiempaa turvallisempi. Naapurini saivat myös jonkin verran apua (muilta järjestöiltä). Tuntui kuin jokin hyvä olisi levinnyt koko yhteisössä."

Carmen muistelee oleskeluaan Angelin kohteessa lämmöllä ja ilolla. Carmen on hoitajana tottunut huolehtimaan muista, mutta tuolloin roolit muuttuivat päinvastaisiksi. Lepääminen poissa kotoa mutta tarpeeksi lähellä kotia oli hänelle erittäin mieleistä. "Ai niin, ja ilmastointi", Carmen nauraa.

Kun Carmen pohdiskeli vahvuuksiaan, yhteisöään ja kotiaan, hän teki sen luonnon helmassa. "Olen kokenut kovia ja voittanut paljon vaikeuksia, mutta minähän olenkin skorpioni", Carmen toteaa. "Skorpioni on eläinradan ainoa tähtimerkki, jossa yhdistyvät sekä lentävä lintu, kiemurteleva käärme että skorpioni. Me skorpionit selviämme jopa maan alla."